Uruguayihin kohdistuneesta opintomatkasta olemme nyt kirjoittaneet 3 blogia, joista tässä seuraa viimeisin liittyen jätehuollon kehittämiseen. Tutustuimme laajasti tutkimus- ja koulutustarjontaan paikallisen teknillisen ammattikorkeakoulun UTEC:n vieraana ja kiersimme maata kattavasti. Uruguayssa kasvatetaan paljon karjaa ja soijaa ruuantuotantoon sekä eukalyptusta selluteollisuuden tarpeisiin. Pääsimmekin vierailemaan sellutehtailla, puuplantaaseilla, laboratorioissa ja useilla yliopistokampuksilla. On mielenkiintoista huomata miten monet suomalaisille itsestään selvät asiat, ovatkin joissain maissa uusia ja vasta kehittymässä. Päällisin puolin Uruguay vaikuttaa eteläeurooppalaiselta maalta, mutta pintaa syvemmältä löytyy paljon kehittämisen kohteita esimerkiksi tuotannon omavaraisuuden, kiertotalouden sekä jätehuollon osalta.
Huomasimme, että juomatölkkien, muovipullojen ja metallien keräys puuttuivat Uruguaysta täysin. Tölkkien kierrätystä ei ole järjestetty mitenkään, muovipullot menevät ”jonnekin”, eli kaikki samaan läjään kaatopaikalle. Kaatopaikka. Siinäpä vasta sana. Suomessa ” kaatopaikat” ovat muuntuneet (ansiokkaan työn ja tutkimuksen avulla) materiaalien kierrätyspisteiksi, joista materiaaleja lähtee mm. uusiokäyttöön ja energiantuotantoon. Suomessa kaatopaikkojen tuottama metaani (joka syntyy lajittelemattoman biojäätteen mädäntyessä kaatopaikan uumenissa) otetaan talteen ja hyötykäytetään energiaksi. Tämä kaikki on vielä tulevaisuutta Uruguayssa. Työtä tälläkin alueella riittää. Tacuarembon kaupungin ja UTECin kanssa jo viriteltiin yhteistyötä heidän kaatopaikan modernisoinniksi/ ongelmien ratkaisemiseksi. Tässäkin olisi erinomainen tilaisuus saada suomalaista teknologiaa ja jätehuollon osaamista vietyä maailmalle. Samalla saataisiin kaatopaikkojen suotovesi, hajut ja muut kaasupäästöt hallintaan. Tärkeitä asioita ihmisille sekä paikallisesti että ympäristölle globaalisti.
Yhteistyössä paikalliseen korkeakoulun UTEC:n kanssa tarkoituksenamme on edistää jätehuollon kehittämistä suunnittelemalla yhteistä kehityshanketta.
Kirjoittanut:
Kasperi Vuorikari, Harri Auvinen, Savonia-amk
Senni Pykäläinen, Itä-Suomen yliopisto
Anniina Kontiokorpi, Sini Rantanen, Karelia-amk
Aikaisemmat aiheeseen liittyvät blogikirjoitukset:
https://www.biotalouskoulutusitasuomi.fi/metsabiotalousmietteita-maailmalta/
https://www.biotalouskoulutusitasuomi.fi/yhteistyota-yli-valtameren-ja-aikaerojen/
