Biotalouden erikoistumiskoulutuksen päätöstilaisuus järjestettiin kesäkuussa toista kertaa. Tällä kertaa tilaisuus toteutettiin puolipäiväisenä webinaarina, jonka teemana oli ”Osaa, viesti ja vaikuta – meillä luodaan huomisen biotaloutta”. Moni opiskelija on kertonut saaneensa biotalouden erikoistumiskoulutuksesta eväitä sekä yrityksen sisäiseen että ulkoiseen viestintään. Tämän vuoksi halusimme kytkeä osaamisen kehittymisen viestintään ja vaikuttamiseen.
Webinaarissa kuultiin kolme asiantuntijapuheenvuoroa, joiden välissä opiskelijat pääsivät esittelemään biotalouden kehittämisprojekteja. Itä-Suomen yliopiston professori Irmeli Mustalahti käsitteli puheenvuorossaan ”Locally responsive, globally responsible: Ylhäältä ohjatusta vastuuttamisesta kohti vuorovaikutteista kestävyysmurrosta” kansalaisten vastuullisuuden tukemista tienä kestävyyssiirtymään. Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka kertoi omasta näkökulmastaan vaikuttamisesta otsikolla ”Sukellus ilmastopolitiikasta biotalouteen”. Harrin puheenvuorosta tälle kuulijalle jäi yhtenä tärkeimmistä viesteistä mieleen se, että vaikuttavien päätösten aikaansaamiseksi tarvitaan yhteistyötä enemmän kuin vastakkainasettelua. Kolmannessa puheenvuorossa ”Vaikuttamisen ABC ja D” Joensuun kaupungin strategiajohtaja Sami Laakkonen kävi käytännön asioita, joita on hyvä huomioida vaikuttamisessa, mm. tavoitteiden kirkastaminen, päätöksentekijät ja aikataulut.
Opiskelijoiden kehittämisprojektit olivat erittäin monipuolinen kattaus bio- ja kiertotalouden näkökulmia ja kehittämistarpeita. Osaan tehtävistä voit tutustua täällä. Kaikki projektitehtävät eivät ole vielä valmiita, sillä tälle koulutukselle ominaisesti opiskelijat tekevät projektejaan omaan tahtiin. Tällä kertaa esiteltyihin aiheisiin mahtui mm. puurakentamista, metsänhoitoa, päästökompensaatioita, ajovoima-akkujen kierrätystä, Green Care -toimintaa sekä luonnontuotteita. Näidenkin kehittämisprojektien perusteella on melko turvallista todeta, että biotalous on erittäin monialaista ja monella tapaa läsnä arjessamme.
Kirjoittanut Laura Tomppo, yliopistotutkija, UEF