Paukkuvat pakkaset ovat siivittäneet meitä Itä-Suomessa kohti vuoden ensimmäisiä biotalouden tekoja. Join-bioerko -hankkeessa on ehditty jo vuoden vaihteen jälkeen paneutua niin paikallisiin kuin kansainvälisiinkin biotaloushaasteisiin ja lisäksi uusi biotalouden erikoistumiskoulutuksen ryhmä odottaa jo kärsimättömästi ensimmäisiä etäpäiviä ja koulutuksen alkua. Nyt uuden koulutuksen alkaessa onkin hyvä palata vuoden 2021 viimeisimpään blogikirjoitukseemme, jossa porauduimme Sitran ”Millä suosituksilla? – Kohti elinikäisen oppimisen Suomea” -selvityksen suosituksiin 1,2 ja 4. Tässä kirjoituksessa syvennymmekin luvatusti selvityksen loppuosan kohtiin 5-7.
5. ”Toimijat kehittävät tavoitteellisia osaamisen uudistumisen ekosysteemejä.”
Sekä Join-bioerko -hankkeen että biotalouden erikoistumiskoulutuksen yksi tärkeimpiä tavoitteita on luoda osaamista jakavaa ja uutta luovaa verkostoa biotalouden alalle ja sen eri toimijoiden välille. Biotalouden erikoistumiskoulutuksen osalta tämä toteutuu jo itsessään opiskelijoiden välillä, kun eri taustaiset biotalouden osaajat kohtaavat, mutta lisäksi myös siinä, että koulutuksen aikana tutustutaan useisiin biotalouden alan toimijoihin ja yrityksiin, tehdään yritysyhteistyössä kehittämistehtäviä sekä tietysti verkostoidutaan myös itäsuomalaisten korkeakoulujen biotalousalan opettajien ja TKI-henkilöstön kanssa.
Join-bioerko-hankkeessa puolestaan yhtenä suurena tavoitteena on kehittää todellinen verkostopohja biotalouden toimijoille yhteistyön mahdollistamiseksi. Verkosto on tällä hetkellä vielä kehityksen alla, mutta tarkoituksena on, että se tukisi sekä paikallisten toimijoiden, biotalouden erikoistumiskoulutuksen entisten ja nykyisten opiskelijoiden, korkeakoulujen sekä kaikkien muidenkin biotaloudesta kiinnostuneiden verkostoitumista ja tiedonjakoa ja olisi yhteyksissä myös jo olemassa oleviin alan verkostoihin.
Jatkuvan oppimisen näkökulmasta oppijan osaaminen kehittyy vahvasti myös muilla elämän osa-alueilla kuin oppilaitosten järjestämissä opinnoissa, esimerkiksi työpaikoilla ja harrastuksissa. Tähän kuuluvat myös koulutuspalveluja tarjoavat yritykset. Osa tätä osaamisen uudistumisen ekosysteemiä ovatkin oppilaitosten oppimisympäristöt, joiden avaaminen yritysten ja muiden toimijoiden käyttöön, tukee myös jatkuvan oppimisen periaatetta. Esimerkiksi Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkalan energiapuisto on oppimis- ja tki-ympäristö, jonka hyödyntäminen biotalousyritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa on mahdollista. Join-bioerko-hankkeessa toteuttajakorkeakoulujen oppimis- ja tki-ympäristöjen laajempi hyödyntäminen mahdollistuu kehitteillä olevan biotalouden alan verkoston kautta.
6. ”Elinikäisen oppimisen toimijat tuottavat ja hyödyntävät laadukasta tietoa.”
Yhteistyön rakentaminen ja luominen eri toimijoiden välille on ensimmäinen ja tärkein askel kohti toimivaa tiedonvälitysjärjestelmää. Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulut sekä Itä-Suomen yliopisto toimivat Join-bioerko-hankkeessa ja biotalouden erikoistumiskoulutuksessa keskeisessä asiantuntijaroolissa edistäen tutkimustiedon hyödyntämistä biotalousalalla. Join-bioerko-hankkeeseen liittyvän verkoston luomisen yksi tärkeimmistä ajatuksista on saada jaettua niin korkeakoulujen kuin muidenkin luotettavien lähteiden tuottamaa tietoa helpommin ja tehokkaammin alan yritysten ja toimijoiden tietoisuuteen. Biotalouden erikoistumiskoulutuksessa syvennytään puolestaan esimerkiksi tiedon kriittiseen arviointiin kehittämistehtävien toteutuksessa. Kehittämistehtävissä korostuvat tiedon keräämiseen ja sen analysointiin liittyvät menetelmät, joiden avulla vahvistetaan toimijoiden laadukasta tiedon tuotantoa. Lisäksi Join-bioerko-hankkeessa on myös muun muassa viime syksynä toteutettu Sustainable Solutions for Circular Bio-based World -opintojakso yhteistyössä chileläisten kumppanikorkeakoulujen kanssa. Se mahdollisti suomalaisen osaamisen ja tietotaidon viemisen ja levittämisen myös Suomen rajojen ulkopuolelle.
7. ”Rakennetaan laaja-alainen ja eri toimijat mukaan ottava tiedolla johtamisen toimintamalli.”
Kestävyys- ja laatuajattelussa johdon sitoutuminen on hyvin keskeisessä roolissa. Vain johdon sitoutumisen ja johdon asettamien strategisten tavoitteiden kautta, voi organisaation toiminta kehittyä. Jatkuvan parantamisen näkökulmasta tarvitaan laadukasta indikaattoritietoa, jonka perusteella toimintaa voidaan edelleen kehittää ja tehostaa. Biotalouden erikoistumiskoulutus antaa opiskelijoille eväitä biotalousalan yritysten toiminnan kehittämiselle ja strategisten tavoitteiden edistämiselle sekä antaa suuntaviivoja mahdollisesti tarvittavalle suunnanmuutokselle. Biotalouden erikoistumiskoulutuksessa yhtenä keskeisimmistä opintojaksoista toimiikin juuri ”Muutoksen asiantuntijuus ja johtaminen biotaloudessa” -opintojakso, jonka aikana opiskelijat perehdytetään toimimaan biotalousalalla asiantuntija- ja johtajaroolissa ja heidät koulutetaan viestimään biotalousalasta ja -alalla.
Kaiken kaikkiaan elinikäisen oppimisen suositukset tulevat hyvin huomioiduksi sekä Join-bioerko-hankkeessa että biotalouden erikoistumiskoulutuksessa. Join-bioerko-hankkeessa tämän vuoden tavoitteena on panostaa erityisesti mm. pienempien opintokokonaisuuksien kehittämiseen sekä itäsuomalaisen biotalouden verkoston rakentamiseen. Biotalouden erikoistumiskoulutuksen osalta aloitellaan puolestaan uuden ryhmän kanssa ihan näinä päivinä.
Kirjoittajat: Anniina Kontiokorpi ja Sini Rantanen, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lue myös: Biotalous ja elinikäisen oppimisen suositukset – osa 1
