Itä-Suomessa olemme kolmen korkeakoulun voimin edistäneet bio- ja kiertotalouden osaamista ja sen tarjontaa työelämän muuttuviin tarpeisiin Join-Bioerko -hankkeessa. Sitra julkaisi hiljattain selvityksen ”Millä suosituksilla? – Kohti elinikäisen oppimisen Suomea”. Selvityksessä esitettiin 7 suositusta, joista löydämme selkeitä yhtymäkohtia Join-Bioerkon tavoitteisiin. Tässä blogissa käsittelemme suosituksia 1, 2 ja 4, suosituksiin 5-7 palaamme seuraavassa blogissa.
1 .” Elinikäisen oppimisen kokonaisvaltainen tarkastelu edellyttää ajatusmallien törmäyttämistä ja yksilön asettamista ajattelun keskiöön.”
Itäsuomalainen biotalouden erikoistumiskoulutus (bioerko) vastaa erityisesti suositukseen 1. Lähtökohtaisesti erikoistumiskoulutuksien tarkoitus on syventää henkilön olemassa olevaa osaamista ja asiantuntijuutta. Bioerkoa olemme toteuttaneet kaksi kertaa ja kolmas toteutus käynnistyy seuraavan kerran 27.-28.1.2022. Ehdoton hyöty bioerkossa on ollut erialojen asiantuntijoiden kohtauttaminen, jolloin törmäytetään ajatusmalleja ja opitaan toisiltamme. Bioerkossa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, jonka tarkoituksena on syventää opiskelijan asiantuntijuutta. Bioerko-toteutuksissa opiskelijamäärät ovat olleet maltillisia 15-20 opiskelijaa per toteutuskerta. Toisaalta asiantuntijuuden kehittyminen ja sen tukeminen koulutuksella vaatii henkilökohtaista ohjaamista ja korkeakoulujen taholta sopivien asiantuntijoiden kohtauttamista opiskelijan kanssa. Tätä varten olemme kehittäneet myös mentorointimallia, jossa opiskelijalla on akateeminen mentori, työelämämentori, asiantuntijamentori sekä vertaismentorina opiskelukaverit. Mentorointimallin avulla parhaimmillaan kytkemme korkeakoulujen ja työelämän asiantuntijat osaamista kehittävien keskustelujen äärelle.
2. ” Keskeiset toimijat päättävät elinikäisen oppimisen strategiasta yhdessä.”
Bio- ja kiertotalous ovat Itä-Suomessa merkittävässä roolissa elinkeinoelämässä. Itä-Suomen yliopisto, Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulut tarjoavat laaja-alaisesti niin tutkintotavoitteista kuin jatkuvaan oppimiseen tähtäävää koulutusta (avoin, täydennyskoulutus). Bio- ja kiertotalouden edistäminen ja alueen elinkeinoelämän tukeminen koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen osalta ovat edellä mainituille korkeakouluille yhteinen päämäärä kestävän tulevaisuuden nimissä.
4. ” Toimijat kohdistavat kehittämistyön vastaamaan alueiden ja yritysten todellisia osaamistarpeita.”
Join-Bioerko -hankkeen yksi tärkeimmistä kehittämistavoitteista on tuottaa jatkuvan oppimisen kokonaisuuksia alueen elinkeinoelämän osaamistarpeisiin pohjautuen. Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakouluissa sekä Itä-Suomen yliopistolla on valtaisa tietopohja, joka tulisi saada vielä paremmin jalostettua alueen elinkeinoelämän osaamisen kehittämiseen nimenomaan jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Vastaavasti alueen elinkeinoelämällä on todella hyvää osaamista bio- ja kiertotaloudessa ja voimme vastavuoroisesti oppia heiltä, ja siten viedä alueen yhteistä osaamista eteenpäin.
Mitä sitten nämä jatkuvan oppimisen kokonaisuudet ovat tai voivat olla? Aiemmin blogissa mainittu biotalouden erikoistumiskoulutus on yksi esimerkki. Bioerkosta on myös irrotettavissa yksittäisiä opintojaksokokonaisuuksia (esim. ”Metsät, biotalous ja ilmasto” tai ”Biojalostus” -opintojaksot). Lisäksi yksittäisistä opintojaksoista on muotoiltavissa vielä osaamistarpeeseen osuvampia kokonaisuuksia. Metsät, biotalous ja ilmasto -opintojakso on toteutettu niin, että opiskelija voi perehtyä useampaan Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston tutkimus- ja opetusaiheeseen. Tästä esimerkkinä hyvinkin ajankohtainen teema kuin ”ilmastoviisas metsänhoito”, jonka sisällöstä ovat vastanneet prof. Heli Peltola ja yliopistotutkija Olli-Pekka Tikkanen.
”Millä suosituksilla?”-selvityksessä nostettiin esille myös kiihtyvää muutosnopeutta, joka haastaa myös koulutuslaitokset. Jatkuva vuoropuhelu korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välillä on edellytys osaamisen kehittämisen tarpeiden selvittämiseksi. Join-bioerkossa on edistetty vuoropuhelua mm. säännöllisten aamukahvien ja yritystapaamisten merkeissä. Keskustelut on koettu tärkeiksi puolin ja toisin ja niitä jatketaan aktiivisesti myös ensi vuonna.
Kirjoittanut: Piritta Torssonen ja Laura Tomppo, Itä-Suomen yliopisto
Lue myös: Biotalous ja elinikäisen oppimisen suositukset – osa 2
