Biotalouden erikoistumiskoulutus Itä-Suomessa on jatkunut toisen toteutuksen käynnistyttyä 4.-5.9.2020 etäyhteyksin. Koulutuksen on aloittanut 14 biotalouden nälkäistä opiskelijaa ja tähän nälkään on vastattu tarjoamalla opintoja mm. biotalouden perusteista (hiilitaloudesta biotalouteen opintojakso) sekä biotalouden ennakoinnista ja innovaatioista. Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan asiantuntijuutta biotaloudessa ja sitä varten jokaiselle opiskelijalle on tehty henkilökohtainen kehittymis- ja opintosuunnitelma (HEKOPS). HEKOPSin tarkoituksena on varmistaa opiskelijan oppimispolun mielekkyys ja kytkentä mahdollisen työyhteisön tarpeisiin. Opintoihin kuuluu myös työelämälähtöisen kehittämisprojektin tekeminen, jonka suunnittelu aloitetaan heti opintojen alussa. Ensimmäisen Bioerko-toteutuksen opiskelijoiden kehittämisprojektin aiheisiin voit tutustua koulutuksen verkkosivuilla kohdassa Kehittäminen ja Biotalouden erikoistumiskoulutus 2018-2020. Biotalous on monialainen ja eri toimialojen verkostoja yhdistävä. Myös Bioerkon opiskelijoiden taustat vaihtelevat ja se on yksi antoisimpia elementtejä koulutuksessa. Opiskelijoina on metsä- ja maatalousammattilaisia sekä yrittäjiä monilta eri aloilta kuten kiertotaloudesta, palvelumuotoilusta ja luonnontuotteiden parista. Bioerkon opintojaksojen tehtävien ja kontaktijaksojen aikana opiskelijat pääsevät verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia.
Ensimmäisen lukukauden aikana on pidetty kaksi kontaktijaksoa, koulutuksen aloitus syyskuussa ja toinen tapaaminen marraskuussa 5.-6.11. Kontaktijaksot olemme pitäneet etänä Zoomin kautta. Kontaktijaksoilla opiskelijat työskentelevät pääsääntöisesti ”Muutoksen asiantuntijuus ja johtaminen biotaloudessa”-opintojakson työpajojen parissa. Näiden työpajojen kautta opiskelijat oppivat tunnistamaan esim. organisaationsa toimintaympäristön yhteiskunnallisia ja teknologisia muutoshaasteita sekä soveltamaan erilaisia lähestymistapoja kohtaamiinsa kehittämistarpeisiin. “Koulutuksessamme biotalous määritellään laajana, se tarkoittaa yhteiskunnan rakenteiden siirtymää hiilitaloudesta kiertobiotalouteen” sanoo Itä-Suomen yliopiston Tutkimusjohtaja Jukka Tikkanen, joka on yksi Bioerko opettajista. “Yritysten vastuullinen toiminta on tässä keskeistä”, siksi heti koulutuksen aloituksessa käsiteltiinkin osallistavaa johtamista ja yhteiskuntavastuuta, jossa vierailevana asiantuntijana oli prof. Katja Lähtinen Luonnonvarakeskukselta.
Marraskuun etäpäivien työpajan teemana oli biotalouden liiketoiminnan ennakointi, jonka teemoihin professori Anne Toppinen Helsingin yliopistolta ja johtava asiantuntija Eeva Hellström Sitrasta aktivoivat opiskelijoita alustuksillaan. Anne Toppinen nosti esityksessään esille biotalouden kestävyysmuutoksen näkökulmia. Eeva Hellström kertoi mm., että kestävyysajattelussa tulisi pyrkiä myönteisten vaikutuksien aikaan saamiseen eli puhutaan positiivisesta kädenjäljen jättämisestä eikä niinkään jalanjäljestä, joka perustuu haittojen vähentämiseen. Työpajojen tavoitteena oli syventää opiskelijoiden ymmärrystä biotalouden liiketoimintaympäristön muutosnäköaloista ja niiden vaikutuksesta tulevaisuuden biotalousliiketoiminnan menestystekijöihin sekä tuottaa oivalluksia oman biotalousasiantuntemuksen kehittämiseen. Etäpäivien päätteeksi tutustuttiin yhteen biotalousalan yritykseen, kun viestintäpäällikkö Emmi Berlin kertoi Spinnovan toiminnasta ja heidän valmistamastaan tekstiilikuidusta. Spinnovan kaltaisille tekstiilikuiduille on kasvava tarve tulevaisuudessa.
Syksyn mittaan olemme jatkaneet Itä-Suomessa biotalousosaamisen kehittämistä yhdessä tuumin Itä-Suomen yliopiston, Karelia-amk ja Savonia-amk kanssa Join-Bioerko -hankkeessa. Join-Bioerkossa tulemme myös pilotoimaan erillisiä opintokokonaisuuksia työelämän tarpeisiin. Biotalouden toimija: jos siis mietit lukiessasi tätä blogia, että nyt olisi tarvetta kehittää osaamista vaikka ilmastoviisaassa metsähoidossa, biojalostuksessa, kiertotaloudessa tms. niin ota ihmeessä yhteyttä, koska Join-Bioerkossa tulemme hakemaan sitä varten yhteistyökumppaneita.
Kirjoittanut Piritta Torssonen, Join-Bioerko-hankkeen projektipäällikkö, UEF, piritta.torssonen(at)uef.fi
