Bioerko-pilotoinnin pedagogiset ratkaisut

Bioerko-pilotoinnin pedagogiset ratkaisut 

Erikoistumiskoulutuksen tarkoituksena on edistää asiantuntijuuden kehittymistä (Kallunki & Seppälä, 2016). Kallunki & Seppälä (2016) myös määrittelevät asiantuntijuuden kehittymisen viitekehyksen erikoistumiskoulutuksen näkökulmasta (Kuva 1).  Keskeistä on asiantuntijuuden kokonaisvaltainen kehittäminen, mikä tarkoittaa teorian, käytännön, reflektion ja sosiokulttuurisen tiedon toisiinsa kytkemistä (Tynjälä 2010). Bioerkon pedagogisia ratkaisuja olemmekin pyrkineet kehittämään siten, että ne perustuvat TKI-toiminnan tuottamaan tietoon ja että koulutus sisältää tiedon soveltamista ja osaamisen kehittämistä aidoissa työympäristöissä ja -yhteisöissä. 

Rakentaessamme työelämälähtöistä koulutusta haluamme löytää uusia tai vanhoja hyviä toimintatapoja, jotka tukevat elinikäistä, jatkuvaa oppimista. Tällaisia ratkaisuja ovat mm. verkkototeutukset, mentorointi ja koulutuksen räätälöinti tarpeiden mukaan. Seuraavassa on kuvattu, miten nämä toimintatavat näkyvät Itä-Suomen Biotalouden erikoistumiskoulutuksessa. 

Verkkototeutukset 

Koulutuksessamme on hyödynnetty erilaisia verkkototeutuksia. Joillakin opintojaksoilla verkkototeutus toimii pääasiassa materiaalin kokoamispaikkana, toisilla kursseilla opiskelija voi suorittaa kurssin kokonaan verkossa täysin omaan tahtiin. Toteutuksista löytyy myös runsaasti variaatioita näiden väliltä. Kiireisen työssäkäyvän opiskelijan näkökulmasta kokonaan verkossa toteutettu kurssi kuulostaa houkuttelevalta, mutta silloin voi olla hankala hyödyntää loistavien kanssaopiskelijoiden osaamista. Puhumattakaan siitä, että opiskelulta puuttuvat nuo aina eteenpäin vievät ja kannustavat voimat eli deadlinet. Pyrimmekin n. 1-2 kk välein järjestettävien lähipäivien avulla rytmittämään opetusta, tekemään toisemme tutuiksi ja tarjoamaan mahdollisuuksia verkostoitumiselle, keskustelulle ja reflektoinnille. Opiskelijat ovatkin toivoneet lähipäiviin jätettävän riittävästi aikaa keskustelulle ja tätä toivetta pyrimme toteuttamaan.  

Mentorointi 

Itäsuomalaisessa Biotalouden erikoistumiskoulutuksessa jokaisella opiskelijalla on kaksi mentoria; työelämämentori ja akateeminen mentori. Näistä ensimmäinen on tyypillisesti opiskelijan esimies tai muu henkilö, joka tukee opiskelijaa koulutuksen kytkemisessä työelämän haasteisiin ja oman osaamisen kehittämiseen. Akateeminen mentori taas on tyypillisesti korkeakoululla työskentelevä opettaja, tutkija, tai professori, joka tukee opiskelijan oppimis- ja kehittämistavoitteita akateemisesta näkökulmasta. Opiskelija tekee koulutukseen liittyen henkilökohtaisen oppimisen suunnitelman, portfolion ja lopuksi jatkuvan oppimisen suunnitelman ja mentorit tukevat opiskelijaa tässä. Lisäksi mentorit ovat tukena koulutukseen liittyvän kehittämistehtävän suunnittelussa ja toteutuksessa. 

Kehittämistehtävä 

Jokainen opiskelija toteuttaa opiskeluihinsa ja työelämähaasteisiinsa liittyen kehittämistehtävän, joka voi olla melkein mitä tahansa biotalouteen liittyvää. Opiskelija kytkee muun koulutuksessa oppimansa työelämän haasteisiin erityisesti tämän tehtävän kautta. Samalla hän toteuttaa läpi tehtävän itsearviointia, saa vertaisarviointia ja tukea mentoreilta. 

Lähteet: 

Tynjälä, P. 2010. Asiantuntijuuden kehittämisen pedagogiikkaa. Teoksessa: Collin, Paloniemi, Rasku-Puttonen & Tynjälä (toim.). Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. 

Kallunki, J. & Seppälä, H. 2016. Korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset – käsikirja koulutuksen kehittäjille. 

Kirjoittanut: Laura Tomppo, projektikoordinaattori, Itä-Suomen yliopisto ja Piritta Torssonen, projektipäällikkö, Itä-Suomen yliopisto