Osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia Tansaniassa

University of Sokoinen palaverissamme kävi ilmi, että harva paikallinen yritys käyttää kestävän kehityksen menetelmiä, mutta joitakin kiinnostavia avauksia on vireillä. Esimerkiksi Morogoron alueella on jonkin verran puupellettien tuotantoa, biohiiliyritys sekä kestävää kehitystä edistävä Char Coal Union. Biohiilen hyödyntäminen peltoviljelyssä ja biopohjaiset kasvien suojeluaineet voisivat olla jatkossa konkreettisia yhteistyön kohteita. Jätteiden ja tähteiden prosessointi hyötykäyttöön on keskeinen haaste, kuten yleisestikin Afrikassa.

Konsortiostamme UEF on tehnyt tutkimusta afrikkalaisten puiden aineiden käyttämisestä lääketieteessä ja muissakin sovelluksissa, kuten kasvitautien torjunnassa. Käydyssä keskustelussa ilmeni tarvetta erityisesti etäopetuksen kehittämiselle, sillä etäopettamisen avulla mahdollisimman moni voisi osallistua kursseille. Karelia-amk:lla on kokemusta pellettien käyttämisestä ruuanlaiton ja asuntojen energian lähteenä ja Savonia-amk voisi tarjota osaamista liiketoimintamallien ja markkinoinnin kehittämiseen.

Participatory Forestry Programme on pienten ja keskisuurien yritysten kestävän metsäteollisuuden kehittämisen ohjelma, jonka rahoittajina toimivat Tansanian valtio ja Suomen suurlähetystö. Tavoitteena on kehittää paikallista pk-sektorin metsäteollisuutta ja siten vähentää köyhyyttä ja ilmastokuormitusta. Tämä tapahtuu edistämällä paikallisten yritysten liiketoimintaa, tuotantoa, markkinointia ja viestintää asiakkaiden tavoittamiseksi sekä kehittämällä toimitusketjun kestävyyttä. Tutustuimme PFP-projektissa Mafingaan rakennettuihin sahapuolen koulutusta ajatellen jo varsin hyvin varustettuihin tiloihin. Heiltä puuttuu kuitenkin liikuteltavia oppimisympäristöjä. Sovimme, että pyrimme auttamaan heitä konttiin rakennetun puutavarakuivaamon ja pyrolyysilaitteiston hankinnassa Suomesta.

Tansanian biotalouden kehittämisessä on otettu ensiaskeleet, mutta kestävään kehitykseen liittyy vielä monia haasteita. Tansaniassa käytetystä energiasta 83 % on biohiiltä, jota käytetään pääasiassa kotitalouksissa ruuanvalmistuksen polttoaineena. Biohiilen raaka-aineeksi kaadetaan kasvavaa metsää ja biohiili valmistetaan siitä yleensä alkeellisissa uuneissa hyvin huonolla n. 20 %:n hyötysuhteella.  Puubrikettien tuotantokapasiteettia tulisi nostaa ja investointeja tarvittaisiin koneisiin ja laitteisiin. Eräs keskeinen ongelma on se, että nykyisin käytössä olevan tekniikan korjauksiin, seisokkeihin ja huoltoon menee paljon aikaa, eli investointeja pitäisi tehdä laadukkaampiin laitteisiin. Vientipotentiaalia on esimerkiksi Malawiin ja Sambiaan.

Charcoaling and briquetting factory tuottaa hiiltä ja brikettejä, minkä lisäksi heitä kiinnostaa kaupallistaa myös prosessin sivuvirtoina muodostuvia neste- ja tervajakeita. Näihin liittyen heillä oli halukkuutta hyödyntää myös meidän analysointimenetelmiämme tuotteidensa puhtauden ja hyväksyttävyyden tarkasteluihin esim. puuetikan tapauksessa.

Arusha Technical College (ATC) on perustanut vesivoimankoulutukseen keskittyneen uusiutuvan energian koulutuskeskuksen norjalaisten kanssa yhteistyössä. Savonia-ammattikorkeakoululla on ATC:n kanssa aiesopimus, jonka tavoitteena on saattaa biopolttoaineisiin ja jätteiden kierrätykseen ja uusiokäyttöön liittyvä koulutus osaksi uusiutuvan energian koulutuskeskuksen toimintaa. ATC oli kerännyt laajasti tietoa Arushan alueen uusiutuvista energiavaroista ja niiden nykyisestä käytöstä. He ovat kiinnostuneita tekemään energiaa kaatopaikkajätteestä polttamalla, mutta olemassa olevalle kaatopaikalle sopinee paremmin Suomessakin käytössä oleva tapa kerätä kaatopaikoilta vapautuvaa kaasua putkistolla poltettavaksi energiantuotantoon. Sovimme, että lähdemme valmistelemaan hanketta, jonka tavoitteena on tukea kierrätystä tai kunnallisjätteen keräämiseen liittyvän verkoston kehittämistä, uusiutuvan energian tuotantoa tai biomassan hyödyntämistä ja siihen liittyvää koulutuksen kehittämistä.

Kuvassa Is-bioerko -hankkeen Suomen delegaatio sekä Arusha Technical Collegen vierailun isännät.

Tapasimme Arushan kunnan ympäristöjohtajan ja heillä on selkeitä haasteita kompostoinnissa, koska 75 % jätteestä on orgaanista. Kierrätys ja lajittelu ovat isoja haasteita ja heillä olisi halukkuutta tehdä pilotti tästä. Savonia-amk ehdotti käytettävyystutkimuksen tekemistä. Jätettä Arushassa tulee päivässä noin 271 000 kg, josta 85 000 kg saadaan erilleen. Kaatopaikoilla ei ole keräyspisteitä. Haasteena on myös vesien ja erityisesti jätevesien käsittely, mikä ei valitettavasti ole tämän kunnan ympäristöviraston hallinnassa, vaan puhtaanapidosta vastaavalla yksiköllä on oma käsittelysuunnitelma, mikä on pienimuotoista verrattuna asukasmäärään.

Forest Training Institute (FTI) otti meidät lämpimästi vastaan johtuen pitkälti siitä, että Suomi on tukenut metsäsektoria 2005 vuodesta lähtien. Tapaamisessamme todettiin, että metsään liittyvä liiketoimintaosaaminen ja kestävä kehitys on tärkeää. Keskustelimme opiskelijavaihdon ja työharjoittelun mahdollisuuksista sekä siitä, että metsäsektorin edut tulisi näyttää toteen Tansanian päättäjille kestävän kehityksen ja erityisesti kannattavuuden näkökulmasta. Biohiililiiketoimintaa on tärkeää kehittää kestävän kehityksen mukaisesti sekä arvioida sen vaikutukset ja kaupallinen potentiaali. FTI:llä olisi halukkuutta saada lisää koulutusta tästä alasta. Savonia-amk ehdotti tiekartan tekemistä kolmesta eri alueesta, jotka ovat jätteenkäsittely, metsätalouden koulutus ja kestävä matkailu. Näistä Is-bioerkossa mukana olevilla korkeakouluilla on vahvaa osaamista. FTI:lla on kirjanen tutkimus- ja kehittämisprojekteista ja julkaisuista viime vuosilta. Sieltä löytyikin useita hyviä yhteistyökohteita ja myös vierailevat tutkijat toivotettiin tervetulleiksi.